Kartta - Azov

Azov eli Asova on satamakaupunki Rostovin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Donin vasemmalla rannalla 7 kilometrin päässä paikasta, jossa se laskee Asovanmeren Taganrogin lahteen. Azovissa on Donin Rostovin ja Bakun väliseltä rautatieltä haarautuvan sivuradan pääteasema ja merisatama.

Kaupunki muodostaa oman kaupunkipiirinsä, mutta on myös ympäröivän Azovin piirin keskus. Asukkaita kaupungissa oli 82 937 henkeä ja ympäröivässä piirissä 93 579 (vuonna 2010).

Ajanlaskun alussa seudulla on sijainnut kaksi maeotien tai skyyttien asutusta, jotka Ptolemaios mainitsee nimillä Paniardis ja Patarva. 900–1100-luvulla paikalla sijaitsi slaavien asutus, joka kuului muinaisvenäläiseen Tmutarakanin ruhtinaskuntaan. Vuoden 1067 tienoilla, kun kumaanit valloittivat Asovan meren rannat, seudulla sai surmansa heidän ruhtinaansa Azun, josta venäläisen Azov-nimityksen arvellaan olevan peräisin. Toisen näkemyksen mukaan paikannimi juontuu turkkilaisesta joen suistoa tarkoittavasta sanasta. Historiankirjoituksessa ja vanhoissa kartoissa kaupungista on käytetty Azovin lisäksi nimiä Azak ja usein myös Tana, joka oli Azovin läheisyydessä olleen genovalaisten perustaman kauppakeskuksen ja siirtokunnan nimi.

1200-luvulla paikalle syntyi Azakin kaupunki, jossa risteytyivät Kiinaan ja Volgan Bulgariaan kulkevat kauppareitit. Vuonna 1395 Timur Lenkin joukot hävittivät kaupungin. 1400-luvun alussa se menetti merkitystään kansainvälisen kaupan keskuksena. Vuonna 1471 sen valtasivat turkkilaiset, jotka rakensivat paikalle linnoituksen. Vuosina 1641–1641 kasakat valtasivat ja hävittivät linnoituksen, jonka turkkilaiset myöhemmin rakensivat uudestaan. Venäläiset valtasivat sen vuonna 1696. Vuodesta 1708 lähtien Azov oli samannimisen läänin keskus ja se sai kaupungin aseman, mutta Venäjän–Turkin sodan 1710-11 hävinnyt Venäjä luovutti sen jälleen turkkilaisille Prutin rauhansopimuksen mukaan. Venäläiset valtasivat sen uudelleen vuonna 1736, mutta Belgradin rauhansopimuksen mukaan Azovista ja Taganrogista tuli puolueettomia alueita, joiden linnoitukset hävitettiin. Venäläiset valtasivat kaupungin jälleen vuonna 1769, ja vuoden 1774 rauhassa se liitettiin lopullisesti Venäjään. Vuosina 1776–1782 Azov oli samannimisen läänin pääkaupunki, mutta se menetti kaupunginoikeutensa vuonna 1801. Vuonna 1926 Azovista tuli jälleen kaupunki.

Turkkilaisesta linnoituksesta on säilynyt osia korkeista maavalleista ja muutamia venäläisajan rakennuksia. Sen lähellä on muinainen skyyttien asuinpaikka. Kaupungin uusi keskusta syntyi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.